*

Riku Keski-Rauska

Nato-optio - turvallisuuden pahin harhakuva

”Jos sellaiseen tilanteeseen joskus mennään, että hallitus ja presidentti - keitä sitten lienevätkään - päätyisivät sitä esittämään, niin kyllä.” Näin linjasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö 31.5.2014 Ylen Ykkösaamussa, kun häneltä kysyttiin tulisiko mahdollinen Nato-jäsenyys ratkaista kansanäänestyksellä. Samassa yhteydessä presidentti peräänkuulutti kattavampaa keskustelua Natosta ja siitä, mitä jäsenyys käytännössä tarkoittaisi.

Niinistön linja noudattelee kansan enemmistön mielipiteitä. Ylen tekemän kyselyn mukaan 63 % suomalaisista on sitä mieltä, että mahdollisesta Nato-jäsenyydestä olisi järjestettävä kansanäänestys. Tasavallan presidentin ohella ulkoministeri Erkki Tuomioja on kansanäänestyksen kannalla. Tuomiojan mielestä asiassa olisi edettävä samalla tavalla kuin Euroopan unionin jäsenyyden kanssa. Asiaa käsiteltäisiin ensin hallituksessa ja eduskunnassa, minkä jälkeen asia ratkaistaisiin neuvoa-antavalla kansanäänestyksellä.

Demokratian kannalta valtiojohdon noudattama linja on ehdottoman myönteinen asia. Kansalaisia ei haluta sysätä syrjään tärkeissä päätöksissä. Nato-optiosta ja kansanäänestyksestä puhuminen on luonut kansalaisille varsin yksioikoisen kuvan asiasta; jos paha paikka tulee ja ulkopuolista apua tarvitaan, niin poliitikot vain esittävät Nato-jäsenyyttä ja kansa hoitaa päätöksenteon. Loppu hoituu kuin itsestään. Vai hoituuko sittenkään?

Tarkastellaanpa lähemmin sellaista skenaariota, jossa hallitus ja tasavallan presidentti päätyisivät esittämään Nato-jäsenyyttä. Käydyn Nato-keskustelun perusteella jäsenyyttä haettaisiin todennäköisimmin tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuisi suora ja välitön sotilaallinen uhka. Jäsenyyden ehdottaminen kriisitilanteessa – siitä äänestämisestä puhumattakaan – on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Pelkästään Ukrainan kriisin aikana on monesta suusta ja useaan otteeseen todettu, että kriisin aikana Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen – on odotettava poutasäätä. Puolustusministeri Carl Haglund on myös aiheellisesti muistuttanut, että ”Nato tuskin on halukas ottamaan uusia jäseniä kriisin aikana, jäsenyys kun vaatisi ratifioinnin kaikkien 28 Nato-maan parlamenteissa.”

Pohdittaessa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen käytyä suomalaista Nato-keskustelua tullaankin helposti siihen johtopäätökseen, että Nato-päätöksen tekeminen nk. poutasään aikana on kriisitilannettakin epätodennäköisempää. Kun ei ole kriisiä, ei ole sitä turvallisuusvajettakaan. Samaan logiikkaan nojaten Ruotsi riisui itsensä aseista. Mutta harhaisia olemme me suomalaisetkin. Edellisen presidenttimme aikana Suomen turvallisuuspoliittinen asema näyttäytyi jopa niin aurinkoisena, että silloinen valtiojohtomme teki kaikkensa, ettei sitoviin turvatakuisiin oltaisi menty EU:n piirissä. Jaakko Iloniemen ja monien muiden varoituksia ei haluttu kuunnella. Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan Nato-jäsenyyden hakeminen rauhan aikana edellytti tietoa siitä, ”millaisia riskejä on tulossa”, sillä muutoin kävisi kuin kenraaleille, jotka käyvät aina edellistä sotaa.

Mikäli kriisitilanteessakin pysyttäydyttäisiin kansanäänestyksen kannalla, edellyttäisi päätös parintuhannen äänestysuurnan esille ottamista, nopeaa tiedotuskampanjaa ja äänestäjien saamista äänestyspaikoille. Lienee kuitenkin kohtuullista olettaa, ettei tällaisen näytelmän toteuttaminen osittaisenkaan sodanajan joukkojen perustamisen aikana olisi ihan yksinkertaista. Yhtälailla varmana voidaan pitää sitä, että ”ei-puoli” saisi kampanjan aikana voimakasta vetoapua maamme itärajan takaa. Ukrainan kriisin myötä tunnetuksi tullut hybridisodankäynti antanee osviittaa menetelmistä, joita mahdollisessa konfliktissa käytettäisiin myös Suomea vastaan.  Kriisitilanteessa on tärkeintä huolehtia siitä, että valtiojohdon päätöksenteon nopeus vastaa vastapuolen toimenpiteiden nopeutta. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna Nato-kansanäänestys näyttäytyy – ei pelkästään vaarallisena –, vaan jopa vastuuttomana menetelmänä ratkaista poliittisesti vaikea kysymys. Noottikriisi toimikoon tästä parhaana opettajana; vuoden 1962 presidentinvaalit kyllä pidettiin, mutta vaaliasetelman sanelivat neuvostoliittolaiset.

Luottamus Nato-optioon ja kansanäänestykseen ovat harhaluuloista pahimpia. Niistä puhuminen on rinnastettavissa YYA-Suomen aikaisiin maljapuheisiin ystävyydestä ja luottamuksesta. Kaikki on tavallaan hyvin, vaikka oikeasti mikään ei olekaan sitä miltä näyttää. Toivoa sopii, ettei kansanäänestykseen jumittuminen muodostu sellaiseksi totuudeksi, josta ei voida irrottautua edes järkiperustein. Muussa tapauksessa Suomi on mieron tiellä.

Atte Kaleva, sotatieteiden maisteri, kapteeni evp. 

Riku Keski-Rauska, filosofian tohtori, tutkija  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Yle: Suomalaiset haluavat kansanäänestyksen Natosta :

Suomalaiset haluavat, että päätös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä tehtäisiin kansanäänestyksen jälkeen, selviää Ylen tekemästä kyselystä.

Kyselyn mukaan 63 prosenttia haluaisi asiasta neuvoa antavan kansanäänestyksen, vaikka presidentti, hallitus ja eduskunnan enemmistö olisivat ensi vaalikaudella yksimielisiä Nato-jäsenyyden hakemisesta.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015010918992794_u...

Käyttäjän RikuKeski-Rauska kuva
Riku Keski-Rauska

Ilkka: Tuo on kyllä hämmästyttävä asia. Kysely todistaakin, miten hyvin kansaan on uponnut tämä Nato-liturgia optioineen ja kansanäänestyksineen. Kullervo Rainio painotti aina toiston merkitystä aivopesussa. Nyt olisihan korkea aika vaatia konkretiaa.

Ihmettelen vain, mikse mediakaan ole kyseenalaistanut näitä "totuuksia".

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Riku,

täällä vähän Nato-konkretiaa:

Natoko ratkaisee tulokasvumme - kaikkien kansalaistemme elintason?:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1835...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Sama aihe hieman laajempana, perusteltunakin, Atten blogina:

Nato-optio - turvallisuuden pahin harhakuva:

http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184374-...

Kun ja koska Nato-optio on hype harhakuva, on sitä myös jokseenkin teoreettinen Nato- kansanäänestyskin, eli Natoon liittyminen olisi tilanteessa kuin tilanteessa todellisuudessa epärealistinen, eli koko kysymyskin on vain spekulatiivinen, jokseenkin tarpeeton. Ei edes nettiäänestystäkään nopeutensakaan myötä asiaan tarvita, todellisuudessa, toden tullen, kilpajuoksu kilpavarusteluineen ratkaistaan kyllä paljon nopeammin jo tänään vähän toisissa ympyröissä, 'kiitos' Halosen & kumppaneiden...

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Raukeaisiko tuo paljon mainostettu Nato-optio jos kansa äänestäisi Natolle ei?

Käyttäjän RikuKeski-Rauska kuva
Riku Keski-Rauska

Hyvä kysymys. Ainakin se murentaisi Suomen nykyisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan. Loppujen lopuksi tällainen äänestystulos olisi katastrofi lähes kaikille puolueille. Tuollaisen äänestystuloksen jälkeen turvallisuuspoliittinen asemamme nojautuisi pelkästään uskottavaan itsenäiseen puolustukseen ja EU:n poliittiseen ja taloudelliseen tukeen mahdollisessa kriisissä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Mielipidekyselyissä pitäisi myös kysyä mitä mieltä suomalaiset ovat "Nato-optiosta"? Pitäisikö se joka tapauksessa säilyttää.

Tämä olisi tietenkin typerä kysymys, koska mitään optiota ei ole olemassakaan, mutta uskotaanhan sitä joulupukkiinkin.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Estääkö tämä valtiosopimus Suomen Nato-jäsenyyden? :

http://peterfryckman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1660...

Nato-jäsenyys vaatii kansanäänestyksen:

Tie Nato-jäsenyyten kulkee rauhankumppanuuden (PfP), erityisen kumppanuuden kehittämissuunnitelman (IPAP), neuvottelujen (intensified dialogue) ja jäsenhakemuksen (Membership Action Plan, MAP) kautta. Nato vaatii että jäsenyydellä on kansan ja suurimpien poliittisten puolueiden tuki. Kansanäänestystä ei Nato vaadi, mutta olisi vaikeaa nähdä että Ruotsi ja Suomi toimisivat toisin kuin otsikossa mainitut maat. Albania, Kroatia ja Puola menivät Natoon ilman kansanäänestystä. Kaikilla oli aikanaan kuitenkin merkittävä turvallisuusvaje paikattavana ja edessä ovi, joka oli sulkeutumassa. Nämä maat pääsivät sisään nopealla aikataululla. Meille kansanvaltaisuuden perinne ja sen myötä sen puute prosessissa voisi muodostaa esteen. Tarvitaan vain yksi maa, joka asettuu poikkiteloin. Todennäköisesti seinä tulisi vastaan neuvotteluissa, joissa meille varovaisesti esitettäisiin harkittavaksi kansalaismielipiteen muokkaamista jäsenyydelle edullisemmaksi. Nato tuskin haluaa jäsenekseen maata, joka ensin äänestää liittymisestä ja muutama vaalikausi myöhemmin liitossa pysymisestä. Espanjassa äänestettiin vuonna 1986 Natossa pysymisestä.

https://fmashiri.wordpress.com/2013/05/28/nato-jas...

Medvedev: Sivistysmaassa olisi Nato-kansanäänestys :

Suomen vierailulla käyneen Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin mielestä Suomen mahdollisesta jäsenyydestä sotilasliitto Natossa pitäisi päättää kansanäänestyksellä.

"Missä tahansa sivistysmaassa tällaiset kysymykset on tapana ratkaista kansanäänestyksellä", Medvedev sanoi keskiviikkona Helsingissä.

http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Medvedev+Sivi...

Kokoomuskonkarit kuutamolla :

http://lapintie.vas.fi/2014/12/18/kokoomuskonkarit...

Kenraali Gustav Hägglund: Äänestäisin Nato-jäsenyyttä vastaan:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kenraali-g...

NATO, vai ehkä sittenkin orpana, kyty, näälämies, käly tai muu serkku :

http://www.kasvi.org/index.php?12140

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän puhe Porin puoluevaltuustossa 22.11.2014, ote :

”Neljänneksi nykyaikaiseen puolustautumiseen kuuluu yhteiskunnan sisäinen vahvuus, eheys ja päätöksenteon nopeus sekä luotettavuus. Mitä ehyempi yhteiskunta on, sitä mahdottomampi sitä on ulkoapäin horjuttaa ja harjoittaa. Taloudellisesti vahvaa valtiota ei pystytä horjuttamaan. Turvallisuus ja talous liittyvät toisiinsa monin sitein.

Lainaan tämän päivän Helsingin Sanomien yliökirjoitusta, jossa entiset suurlähettiläät Mats Bergquist ja René Nyberg kirjoittavasti osuvasti.

Lainaus: ”Pienet valtiot eivät hevin muuta turvallisuuspoliittista peruslinjaansa. Niiden tavoitteena on rakentaa luottamusta pitkällä aikavälillä.

Monien mielestä sota Ukrainassa on tehnyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä ajankohtaisen. Nato-keskustelu lähtee usein toteamuksesta, ettei pienillä valtioilla ole enää varaa yksin puolustaa itseään.

Nato-kysymykseen liittyy kuitenkin laajempi geopoliittinen ulottuvuus. Jos pinta-alaltaan Euroopan suurimpiin valtioihin kuuluvat Suomi ja Ruotsi muuttaisivat suurstrategista suuntaustaan, Naton ja Venäjän välille syntyisi Pohjolassa hyvin pitkä raja. Itämerestä tulisi käytännössä Naton sisämeri. Sekä me että suurvallat halusimme välttää tätä kylmän sodan aikana.”

Keskustan Nato-linja on selkeä. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton ja Keskusta ei pidä Nato-jäsenyyden hakemista ajankohtaisena. Nato-kumppanuuden tiellä jatkaminen on tärkeää ja ylläpidämme mahdollisuutta hakea jäsenyyttä. Mahdollisen Nato-jäsenyyden hakeminen vaatisi kuitenkin kansanäänestyksen. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Suomen ja Ruotsin sotilaallisen yhteistyön tiivistäminen on perusteltua. Yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia.

Suomeen ei kohdistu uhkaa emmekä salli itsemääräämisoikeuttamme kyseenalaistamista millään muotoa. Millään ilmansuunnalla ei saa syntyä epäilyjä Suomen kyvyistä hallita omaa aluettaan. Aluettamme ei voi käyttää alustana muita vastaan.”

http://www.juhasi.fi/blogi/2014/12/02/157

Pertti Väänänen

Mitääm NATO-optioita tai kansanäänestyksiä ei tarvita, vaan Suomi liittyy NATO:n jäseksi ilma näitä. kun siihen on tarve!

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Lainaus Hyttisen linkittämästä artikkelista:

"Suomalainen asevelvollisuus on tienhaarassa. On tarpeen pysähtyä miettimään – oikein kunnolla. Kaikessa kiireessä näyttää siltä, että olisi vain yksi tie eteenpäin johtaen ennemmin tai viimeistään myöhemmin yleisestä asevelvollisuudesta luopumiseen."

Juha Mäkisen keskeinen virhe on se, että hän ei artikkelissaan sano, että maamme asevelvollisuuden kohtalo päätetään eduskunnassa. Asevelvollisuus ei katoa minnekään jos eduskunta ei päätä lakkauttaa sitä. Jos haluat lakkauttaa asevelvollisuuden, niin sen taakse pitää saada kansanedustajien enemmistö Suomen kaltaisessa edustuksellisessa demokratiassa.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Petri,

niinpä - tuohon juuri kritiikkinikin kohdistui à la kenraali Gustav Hägglund - Natoon liittyminenhän juuri toisi tuon aivan vääristyneen ja täysin tarkoitusvastaisen, todella puolustuskyvyttömän tilanteen meillekin! - missähän päinvastoin??!

Gustav Hägglund: Nato romahduttaisi puolustusvalmiutemme;

Kenraali Gustav Hägglund - Suomen Kuvalehti:

”Jäljet pelottavat. Kaikissa uusissa jäsenmaissa tulos on ollut se, että ajetaan alas omaa aluepuolustusta ja vähennetään joukkoja kriisinhallintajoukoiksi. Millä ihmeellä voidaan olettaa, että näin ei tapahtuisi Suomessa?” Hägglund kysyy.

Jos Hägglund saisi jostain takuun siitä, että Suomessa säilyy nykyisenlainen yleinen asevelvollisuus ja korkea puolustustahto, hän kannattaisi liittoutumista. Jäsenyydestä ei olisi hänestä haittaa niin kauan kuin muistettaisiin, ettei Natosta tosipaikan tullen riittäisi maajoukkoja Suomeen."

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kenraali-g...

Hägglund: Nato johtaisi armeijan alasajoon - (missä ylösajoon?) :

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014082118590322_u...

Gustav Hägglund: Venäjää turha käännyttää :

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/gustav-hagglu...

Gustav Hägglund Venäjä-uhasta: "Miksi he hyökkäisivät Euroopan ainoan sankarikansan kimppuun?"

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-128872770355...

Gustav Hägglund: Suomelle rukkaset – näin Ruotsi poimii hedelmät ”työnjaosta”:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/71473-gustav-haggl...

Gustav Hägglund: Nato-mailla ei välttämättä velvollisuutta sotilaalliseen avustukseen :

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/H%C3%A4gglund_...

Kenraali Hägglund lyttää EU:n ja YK:n – "Natoon ei tarvitse mennä, turva löytyy USA:n suunnasta”:

http://www.hs.fi/kotimaa/a1305863845584

Kenraali Gustav Hägglund: ”Eniten ärsyttää sinisilmäisyys”:

http://www.hs.fi/kotimaa/a1305864093625

Asevelvollisuus elinehto – Nato turvallisuusuhka:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1409...

Puolustusvoimat osana suomalaista yhteiskuntaa:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1375...

Verkostoituminen - verkostopuolustus - quo vadis?:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1005...

Puolustusvoimauudistus on poliittinen päätös:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9935...

Mitä rauha, liittolaisuus ja sota tarkoittavat Barbarossan näkövinkkelistä?:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/7654...

Sampo Lindgren

Suomen historian typerimpiä tekoja on se, että Halonen ja Tuomioja olivat Jukka Tarkan mukaan vesittämässä EU:n turvatakuulauseketta:

"Syksyllä 2003 Suomen ulkopolitiikan johto pisti koko osaamisensa peliin saadakseen perustuslakisopimuksen turvatakuulausekkeen vastaamaan päähänpinttymäänsä liittoutumattomuudesta.

Tuloksena oli lausuma, jossa jäsenet sitoutuvat auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta kaikin käytettävissä olevin keinoin. Suomalaisten vaatimuksesta tekstiin ripustetun peräkaneetin mukaan tämä ”ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen erityisluonteeseen”."

Tapani Lahnakoski

NATO-optiosta on puhuttu vuosikymmenet. Kukaan ei ole kertonut, mitä se tarkoittaa.

Taannoin sentään kerran kuulin, kun toimittaja kysyi Haloselta, että mikä se optio on ja onko meillä sellaista? Halonen vastasi, että ei meillä mitään optiota ole.

Se siis siitä optiosta. Jospa lakattaisi puhumasta mokomasta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kun eri mielipidetiedusteluissa saatu tulos on, että n.75% suomalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä, olen sitä mieltä, että näin vastanneet eivät kuitenkaan tarkoita, että ei koskaan eikä missään olosuhteissa haluta Naton auttavan kriisitilanteessa.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Tuohon voidaan lisätä se, että NATO:lla ei ole mitään velvoitetta auttaa maata, joka ei ole sen jäsen. Georgia ja Ukraina eivät kuuluneet NATO:oon ja Venäjä pystyi sen takia simputtamaan niitä erittäin helposti.

Toiseksi NATO-jäsenyyden saaminen kriisitilanteessa voi olla todella vaikeata tai jopa mahdotonta. Suomalainen NATO-paradoksi on sellainen, että hyvänä aikana maamme ei halua liittyä NATO:on ja kriisin tulessa päälle sitä ei ehkä oteta NATO:n jäseneksi. Käytännössä tuo on vastuutonta turvallisuuspoliittista vapaamatkustamista.

Käyttäjän AnttiVKantola1 kuva
Antti Kantola

”Nato tuskin on halukas ottamaan uusia jäseniä kriisin aikana, jäsenyys kun vaatisi ratifioinnin kaikkien 28 Nato-maan parlamenteissa.”

Aivan niin ja siksi siis pitäisi heti aloittaa reipas matka kohti Naton täysjäsenyyttä.

Toimituksen poiminnat